torstai 7. huhtikuuta 2016

kaupunginosat













Rakastan ihmisiin tutustumista, mutta samalla se saa aikaan pääkipua. Rakastan salaperäisyyttä, rakastan sitä että en tiedä kaikkea hänestä ja hän vaikuttaa täydelliseltä. Janoan saada tietää lisää, tahdon että hän kertoo minulle kaiken samalla kun istumme Kalliossa juomassa kahvia.
Tutustuminen on niin hankalaa, kun en osaa lukea häntä vielä tarpeeksi hyvin, enkä tiedä tunteita. Ja jännittää niin hirveän paljon.
Unelmoin hänestä mielettömästi, kuvittelen mielessäni hetkiämme Koskelassa. Hän herää vierestäni, keitämme kahvia, ja juomme sitä kera savukkeiden. 
Pian on Toukokuu, ja saan matkustaa näkemään häntä. Toivon niin paljon kaikkea häneen liittyen ja kuvittelen mielessäni mahdottoman paljon hetkiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti